Kertomisen arvoinen tarina
Pohjat yrittäjyydelle
Kaikki alkaa Orajärveltä, Pellon kylän pienestä sivupitäjästä vuonna 1975. 13-vuotias Kalervo ystävineen päätti perustaa oman yhtyeen. Tanssiorkesteri Sailonsin. Soittotaidottomat nuorukaiset suorittivat työnjaon ja pian oltiinkin Bedfordin perässä soitintenhakumatkalla Kemiin.
Pitkän ja (vanhemmille) piinallisen treenaamisen jälkeen yhtye oli valmis ensimmäiseen julkiseen esiintymiseen. Haave muusikkoudesta alkoi konkretisoitua, kun keikka järjestyi Hotelli Kittilään. Hotellinjohtaja ei keikkaa tilatessaan tiennyt (eikä kerrottu) soittajien olevan 13–15 vuotiaita, eikä näin ollen saisi päästää nuorukaisia ravintolaan ollenkaan. Tuskin osaavat soittaakaan.
Sovittiin, että ennen ovien avausta pojat soittavat muutaman kappaleen, jonka jälkeen päätetään saavatko illan keikkaa soittaa ja jos keikka soitetaan, niin kuskina toiminut kylänmies seisoo lavan vieressä ja vahtii silmä kovana. Keikka soitettiin ja seuraava sovittiin kuukauden päähän. Pidempi tarina Sailonsin ensiesiintymisestä täältä.
Yrityksen perustaminen
Täytettyään 16 vuotta, Kalervon hyvin alkanut muusikon ura jatkui sotavoimissa, jossa Hammondit vaihtuivat puhallinsoittimiin. Viikot vierähtivät sotilassoittajana ja viikonloput saksofonistina Tarja Ylitalo & Intro:n riveissä, kunnes Saksofonistin pestistä tuli kokopäivätyö. Parhaillaan 200 keikan vuositahti vaati veronsa ja elämä tien päällä ei enää tuntunut työltä, jota haluaisi loputtomiin tehdä.
Elettiin vuotta 1984, kun tehtiin päätös perustaa oma yritys Trio:n rumpalin Eeron kanssa. Pitkän pähkäilyn jälkeen nimeksi sinetöitiin Viihdeväylä Ky. Alkuosa "Viihde" oli helppo, mutta jälkiosa tuotti tuskaa, kunnes Eero katsoi ulos ikkunasta ja näki "Väylän"(Väylä = Tornionjoki).
Tuoreet yrittäjät vuokrasivat muutaman tanssitalon ja ajatuksena oli hankkia nimekkäitä artisteja esiintymään viikonloppuisin. Lippuriskillä hankittava tulovirta jäi kuitenkin valtaosin miinus-merkkiseksi ja vuoden yrittäjä-uran jälkeen käteen jäi kasa velkaa sekä hyviä tarinoita. Jotain muuta piti keksiä.
Viihdettä Lapin ravintoloille
Lapin matkailu kävi kuumana ja kasvavaan elävän musiikin kysyntään päätettiin vastata muuttumalla ohjelmatoimistoksi. Muutaman vuoden orkesterikaupan jälkeen heräsi kysymys; mitä silloin soi, kun muusikot ovat väliajalla? Ratkaisu löytyi mullistavasta teknologiasta nimeltään CD-levy. Kuuden levyn vaihtajalla varustettu soitin vuokrattiin ravintolaan ja tuoreet levyt käytiin vaihtamassa paikan päällä kuukauden välein.
Tuli 90-luku, tuli lama. Rahaa oli raavittava kaikin keinoin, päivät pitenivät ja vyöhön sai pistellä lisää reikiä. Onneksi ihmiset ovat aina kuitenkin käyttäneet ravintolapalveluita, iloon tai suruun, jonka vuoksi myös viihteelle on ollut kysyntää. Esiin astui kolikkojukeboxit, biljardipöydät sekä tikkataulut. (Jep, tikkataulujakin on vuokrattu).
Vuosituhannen vaihde toi mukanaan tietotekniikan, joka avasi täysin uuden maailman. Ensimmäinen itse kehitetyt Vivaldi -taustamusiikkiohjelman myötä tulevaisuuden näkymät kääntyivät digitaalisuuden tuomiin mahdollisuuksiin. Vivaldin elämänkaari jäi kuitenkin lyhyeksi, kun korvaajaksi kehitettiin ensimmäisen sukupolven Maestro, joka sisälsi taustamusiikin lisäksi myös karaoken ja mainosnäytöt.
Ravintoloiden Spotify
Musiikkiteollisuus koki valtavan muutoksen, kun suoratoistopalvelut toivat kaiken musiikin käyttäjien uusiin mobiililaitteisiin. Tabletit alkoivat yleistyä ja tämän seurauksena aloitettiin toisen sukupolven Maestron kehittäminen puhtaalta pöydältä, ajatuksena luoda oma ravintoloiden Spotify. Musiikkikirjasto laajeni kymmenistä tuhansista kappaleita kymmeniin miljooniin, sadat valmiit soittolistat olivat painalluksen päässä, ja tietokoneet pystyttiin korvaamaan tilaa säästävillä tableteilla
Kysyntä yllätti ja viimeinkin Etelä-Suomi avasi ovensa lupsakoille lappilaisille. 2015 avattiin toimisto Helsinkiin ja jo vuoden aikana asiakasmäärä oli kaksinkertaistunut. Windows 8 -käyttöjärjestelmän elinkaari päättyi ennen aikojaan, jonka vuoksi koodarit käärivät jälleen hihansa ja alkoi kolmannen sukupolven Maestro Pro:n kehittäminen.
Ensimmäinen digitaalinen sport-palvelu yrityskäyttöön
"Miksi urheilukanavia näytetään edelleen näin vanhanaikaisesti?" pyöri Kalervon päässä, kun asiakastapaamisella näki kaapissa pinollisen digibokseja. Pikaisen googlettelun jälkeen selvisi, ettei kukaan ole kehittänyt ravintoloille järkevämpää tapaa näyttää urheilukanavia, vaan edelleen ainoa tapa on lautasantennit, TV-kortit ja digiboksit.
Kalervo otti yhteyttä Nelonen Mediaan jakeluoikeuksista ja pian Liigamatsit sai ravintoloiden ruuduille nappia painamalla. Nykyisin asiakas saa kaikki tarvitsemansa urheilukanavat ja -paketit yhdellä soitolla.
Kumppani, ei kaupparatsu
Tänä päivänä Maestro Pro tunnetaan nimellä Feelment, joka on markkinoiden käytetyin ravintolaviihdepalvelu, niin taustamusiikin, karaoken kuin urheilukanavienkin osalta. Vaikka ravintolat ovat Feelmentin isoin asiakasryhmä, palvelee sovellus myös monia kauppoja, hotelleja, yhdistyksiä, harrastajaryhmiä sekä kuntia.
Feelment tuo liiketiloihin tunnelman, ja mitä ikinä tarvitsetkin, saat sen yhdeltä kumppanilta. Sehän helpottaa huomattavasti yrittämistä, kun on vain yksi puhelinnumero, yksi lasku ja yksi laite pöydällä - jää enemmän aikaa oleelliseen.
Tähän pisteeseen on päästy ainoastaan avoimella, reilulla ja tiiviillä yhteistyöllä asiakkaidemme kanssa. Useimmat ratkaisut ovat saaneet alkunsa asiakkaiden kertomista ongelmista. Asiakkaamme ovat yrittäjiä siinä missä mekin, ja ilman asiakkaita ei ole Feelmentiä.