Ei ole sattumaa, että lähes mihin tahansa yökerhoon astuessasi tunnet basson sykkeet sydämessäsi ja biisi ehtii vaihtua kertaan jos toiseenkin ennen kuin ehdit tapustella baaritiskille. Cocktail baariin tai fine dining -ravintolaan astuessasi taas taustamusiikkina palvelee mitä todennäköisimmin hidastempoisempi, vähemmän huomiota herättävä musiikki. Huomaat pystyväsi käymään keskustelua terveellisen desibeli-ikkunan sisällä ja äänihuulesi kiittää. Oikein toteutettuna nämä ovat tietoisia valintoja ravintolalta/baarilta ja niillä ajetaan tarkoitusta.
Raotimme aikaisemmin verhoa siitä miten Feelmentin soittolistat valmistuu. Jatketaan siitä aasinsiltaa pitkin vinkkeihin miten itse valitset soittolistasi sekä mitä työkaluja pakistasi löytyy. Lauluja lisätessä omiin henkilökohtaisiin soittolistoihimme kriteerinä useimmilla meistä on todennäköisesti vain, että "kuulostaapas hyvältä". Vaikka tässä periaatteessa ei ole mitään vikaa, ei se välttämättä palvele yritysmaailmassa parhaalla tavalla. Musiikilla on moniulotteinen psykologinen vaikutus ihmisiin, ja sillä mitä soittaa toimitilassa ohjaa samalla asiakaskäyttäytymistä. Mitä sinun yrittäjänä kannattaa ottaa huomioon musiikkia valitessasi? Lue myös 5 syytä musiikkipalvelun hankintaan.
Todennäköisyydet ovat, että palvelukonseptissasi tavoitellaan asiakkaalle kokemusta joka jättää tunnemuiston, näin palaten uudelleen. Tämä alkaa ilmiselvillä seikoilla: ovesta sisään astuessa sinua tervehtii ystävällinen henkilökunta, viihtyisät tilat sekä illan edetessä tottakai hyvä ruoka/juoma. Musiikilla tavoitetaan ihmisen alitajunta. Hidastempoinen musiikki rentouttaa aisteja, saaden asiakkaat esimerkiksi syömään hitaammin ja nautiskelemaan luodusta tunnelmasta. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että hidas musiikki saa ihmiset käyttämään enemmän rahaa, täten todennäköisemmin tilaamaan sen yhden juoman lisää. Ravintolassa taustamusiikki toimiikin 99% ajasta parhaiten kun se on juuri sitä; taustalla kiinnittämättä liikaa huomiota.
Hyvä nyrkkisääntö on, että mitä nopeatempoisempaa musiikkia soitat, sitä enemmän asiakkaidesi menojalkoja alkaa vipattaan. Esimerkiksi pikaruokaravintolat hyödyntävät tätä periaatetta. Niissä et tule kuulemaan aisteja rauhoittavaa akustista musiikkia, vaan musiikki pidetään nopeana ajamaan asiaa, eli asiakkaan syövän nopeaa ja vapauttavan paikkansa seuraavalle.
Musiikin tyylillä on kenties suorin vaikutus asiakasdemografiaan, mutta myös ostokäyttäytymiseen. Leicesterin yliopisto teki vuonna 2003 tutkimuksen, jossa Brittiläisessä ravintolassa soitettiin 18 iltaa peräkkäin klassista musiikkia, popmusiikkia ja ei lainkaan musiikkia. Jokaisen pöydän keskimääräinen kulutus henkilöä kohden laskettiin alkupaloille, pääruoille, jälkiruoille, kahville, baarin juomille, viinille, kokonaisjuomalaskulle, kokonaisruokalaskulle ja kokonaiskulutukselle. Ravintolassa vietetty kokonaisaika mitattiin myös.
MANOVA-analyysi osoitti, että oli kokonaisuudessaan merkittävä ero olosuhteiden välillä, joissa klassinen musiikki johti korkeampaan kulutukseen kuin sekä musiikittomuus että popmusiikki. Yksittäiset analyysit osoittivat, että oli eroja olosuhteiden välillä keskimääräisessä kulutuksessa henkilöä kohden alkupaloille, kahville, kokonaisruokalaskussa ja kokonaiskulutuksessa. Nämä havainnot olivat yhteneväisiä rajallisen aiemman tutkimuksen kanssa, joka osoitti, että taustalla soitettu klassinen musiikki johti siihen, että a) ihmiset ilmoittivat olevansa valmiita kuluttamaan enemmän ja b) korkeampaan todelliseen kulutukseen. (The Effect of Musical Style on Restaurant Customers' Spending)
Mutkat suoristettuna: soittamalla uudempaa musiikkia houkuttelet nuorempia ihmisiä. Soittamalla vanhempaa musiikkia houkuttelet vanhempia ihmisiä. Tämä ei ole tietenkään kiveen hakattua, mutta suurempia trendejä tarkastellen puolustaa paikkaansa. Jos haluaa miellyttää niin nuorempaa kuin vanhempaa kansaa, on modernisoidut versiot vanhoista biiseistä hyvä vaihtoehto.
Tyylilajeja on maailmassa paljon ja lähes jokaisesta pystyy tunnistamaan vielä omia alalajeja. Käydään suosituimmat läpi ja niihin liittyviä assosiaatioita:
Tunnettu musiikki on tunnettua syystä. Se iskee valtaväestöön ja monissa tilanteissa voi tuntua turvalliselta valinnalta. Musiikin suhteen erityisen altistumisen alle joutuu kuitenkin henkilökuntasi. Heidät on suotavaa pitää mielessä ja tehdä soittolistoista vähintään useamman sadan biisin kokoisia välttääksesi samojen biisien soimista illan aikana.
Ellet halua brändätä yritystäsi selvästi tietyn tyyliseksi ja musiikkisävelesi ovat selvät, tämä on nuoralla kävelyä. Tiesitkö, että tunnettu musiikki assosioidaan alemman hintatason kanssa? Toisaalta se myös luo helposti lähestyttävää, maanläheistä fiilistä. Kaikki meistä on kuitenkin uhreja radiokanavien puhkikulutetuille ikihiteille ja välillä uutuudet tuntuu kuluvan jo ensimmäisten viikkojen aikana. Brändimielikuva, tunnelma ja myynnilliset tavoitteet; nämä on kaikki asioita, joita ravintoloitsijan on hyvä pohtia ja peilata näitä musiikilla.
Jos tavoitteesi on selvästi erottua muista, helppo tapa tämän kokemuksen vahvistamiseksi on tuntemattomamman musiikin soittaminen. Loppuillasta helppo keino saada ihmiset hyvälle tuulelle on tunnettu musiikki, sillä tämä luo ihmisissä muistoja, hyviä fiiliksiä ja tarttumapintaa.
Yrityksen tyyliin mukautuvat soittolistat voi valita itse, mutta soittolistoja voidaan myös toteuttaa kustomoituna. Brändätty musiikki on hyvä vaihtoehto esimerkiksi ravintoloille, joiden tyylisuunta näkyy vahvasti tuotteissa sekä sisustuksessa asti. Feelment® Music BrandFit –palvelussa panostetaan yhteistyön sujuvuuteen sekä asiakaslähtöisyyteen.
Soittolistat luodaan tukemaan yrityksen brändikuvaa ottamalla huomioon yrityksen musiikilliset toiveet, tyylisuunta sekä kohderyhmä. Feelmentin musiikkiasiantuntija Matti Raivio suosii suunnittelussa ihmisläheisyyttä.
“Meillä suunnittelu aloitetaan aina kuuntelemalla yrityksen avainhenkilöiden toiveita sekä ajatuksia musiikista. Pohditaan yhdessä miltä brändin halutaan näyttävän ja tehdään soittolista tukemaan tätä haluttua tyyliä.”
Yritys voi halutessaan kuvailla toivomaansa musiikillista suuntausta, mutta alan ymmärrystä ei tarvita.
“Meille ei tarvitse puhua musiikkia, sillä meillä muutetaan asiakkaiden toiveet musiikilliseen muotoon. Sanat muuttuvat siis musiikiksi. Se ei myöskään haittaa, jos yritykseltä ei tule ajatuksia, vaan me voidaan itse lähteä selvittämään asiaa ja tehdä meidän oma ehdotus.”
Käytännössä projekti tehdään asiakkaalle mahdollisimman helpoksi. Yhteisten keskusteluiden ja suunnittelun pohjalta tehdään demolista, jonka asiakas pääsee kuuntelemaan. Kommenttien perusteella tehdään mahdolliset muutokset sekä valmis lista. Listaa myös päivitetään niin, etteivät samat biisit soi vuodesta toiseen.
“Jos haluaa vaihtelua brändättyyn soittolistaan, voi taustamusiikkia maustaa valmiilla soittolistoilla. Feelmentin kautta voi soittaa useita eri listoja samanaikaisesti esimerkiksi fiiliksen, vuodenajan tai tapahtumien perusteella. Soittolistoja voi lisätä sekaan vaikkapa joulun aikaan, kesäisin tai hääseurueen saapuessa.”