Ravintolaviihteen myytit: Saako Spotifyta soittaa ravintolassa?

Nykypäivän arkikielessä vastaan tulevat myytit ovat sanan alkuperäisestä merkityksestä kaukana. Mukaan ei lukeudu yliluonnollisia olentoja tai alkuaikojen tapahtumia vaan kyseessä on puhtaasti luuloon pohjautuvia käsityksiä. Myös ravintolaviihteen maailmassa tapaa nykyisin erilaisia myyttejä, jotka väärästä tiedosta huolimatta saavat meistä monet vakuutettua totuusperäisyydestään. Jotta ravintolat eivät eksyisi harhaluulojen johdattelemalle tielle, päätimme lähteä purkamaan yleisimpiä uskomuksia alaan liittyen.

Spotifyn julkinen käyttö

Taustamusiikin soittaminen erilaisten palveluiden kautta on yksi ravintola-alan suurimmista mysteereistä, sillä juuri kun uskot sisäistäneesi asian kuulet jotain aivan muuta. Digiloikan myötä kuluttajien käytettävissä on valtava määrä erilaisia palveluita, joista musiikkia voi etsiä ja toistaa. Yritysmaailmassa tämä aiheuttaa hyvin paljon sekaannusta. Saman musiikkipalvelun käyttäminen kappaleiden toistamiseen sekä omista kuulokkeista että yrityksen kaiuttimista saattaa nimittäin vaikuttaa loogiselta ratkaisulta. Kuinka moni meistä on lukenut pienellä fontilla rustatut käyttöehdot sen sijaan että skrollaisi suoraan sivun alalaitaan hyväksymään ne? Mitään emme myönnä - ainakaan kovaan ääneen.

Sanonta ”lukeminen kannattaa” pätee kuitenkin tässäkin tilanteessa. Spotifyn käyttöehdot nimittäin kertovat palvelun olevan tarkoitettu vain ja ainoastaan henkilökohtaiseen käyttöön.

Spotifyn soittaminen julkisesti yrityksen tiloissa kuten ravintoloissa, baareissa tai kahviloissa on siis kielletty.

Sama rajoitus tulee vastaan myös monien muiden tunnettujen striimauspalveluiden käyttöehdoissa; Spotifyn lisäksi YouTube Music, Apple Music, Deezer ja Amazon Music kieltävät palvelun kaupallisen tai julkisen käytön.

Miksi palvelulla on merkitystä?

Musiikkipalvelun käyttö vain siihen tarkoitukseen mihin se on luotu on tärkeää sekä lakimääräysten että koko alan näkökulmasta. Kuten jokainen meistä, myös musiikin tekijät ja artistit ovat oikeutettuja saamaan korvausta tekemästään työstä. Henkilökohtaiseen käyttöön suunnatut musiikkipalvelut eivät sisällä suuremmalle kuulijakunnalle suhteutettua korvausta; mitä enemmän kuulijoita, sitä enemmän musiikin tekijät loogisesti ansaitsevat palkkiota.

Esimerkiksi Spotifyn soittaminen ravintolan 50 asiakkaalle ei vastaa sen käyttötarkoituksen mukaisesti ajateltua korvausta. Omassa autossa tai kuulokkeissa pauhaavan Spotifyn kuulijakunta on määrällisesti täysin eri kuin ravintolan. Korvausten suuruus riippuu siis siitä mistä palvelusta musiikkia toistetaan, sillä erilaisilla palveluilla on omat tilityssääntönsä. Feelmentin kautta toistetusta taustamusiikista maksetaan tekijänoikeuksia käyttäjäkohtaisen datan perusteella. Sen sijaan Spotify käyttää yhä edelleen paljon kritisointia aiheuttanutta pro rata -tilitysmallia, jossa eniten kuunneltujen kappaleiden oikeudenomistajat saavat isoimman osan maksetuista korvauksista.

Musiikin toistamiseen yritys tarvitsee myös taustamusiikkiluvan.

GT Musiikkiluvilta hankittavan luvan hinta määräytyy ravintola-alalla asiakaspaikkojen mukaisesti - kuulijakunnan määrällä on siis todella merkitystä. Musiikki on osa kulttuuria, elämyksiä ja hyvinvointia; ja jotta voisimme nauttia musiikista tulevaisuudessakin, tulee alan tekijöiden saada ansaitsemansa korvaukset. Lisätietoa musiikkilupamaksujen välittämisestä löytyy musiikkiluvat.fi-sivuston Kuulokanavalla-blogista.

Mistä musiikkia sitten voi toistaa?

On ymmärrettävää, että käyttöehtojen skrollailija sortuu vahingossa laittomille teille ja laittaa yrityksen musiikit pyörimään Spotifyn kautta. Oikeanlaisen taustamusiikin valinta on yritykselle myynnillisesti tärkeää ja siitä syystä radion tai testovapaan musiikin soittaminen ei houkuttele. Mistä musiikkia sitten voisi soittaa laillisesti? Vastaus on yksinkertainen: yrityskäyttöön tarkoitetusta taustamusiikkipalvelusta. Feelmentin taustamusiikkipalvelu mahdollistaa myös omien soittolistojen tuonnin Spotifysta. Suosikkilistoja ei siis tarvitse hylätä kokonaan vaan ne voi siirtää Feelmentiin ja sitä kautta asiakkaiden kuultaviin. Näin musiikin tekijät ja tuottajat saavat myös ansaitsemansa korvaukset. Kurkkaa lisää taustamusiikkipalvelun hyödyistä aiemmasta kirjoituksestamme.

Spotifyn, YouTuben ja muiden kuluttajille suunnattujen musiikkipalveluiden soittaminen yrityksen tiloissa on siis kiellettyä. Lukeminen viisastaa ja mysteeri on ratkaistu.