Yhä useampi meistä uupuu työelämässä. Mitä on oikein tapahtunut? Onko sietokykymme kadoksissa ja ryhdikkyydestä tullut pullamössöä? Työvoimapula kasvaa burnoutista puhumattakaan ja työpaikkoja vaihdetaan tiuhalla tahdilla. Somekanavat täyttyvät kommenteista, joiden mukaan erilaiset diagnoosit ovat tekosyy saamattomuudelle.
Sen sijaan, että kohauttaisimme olkiamme uskoen uupumuksen olevan vain muoti-ilmiö, on asiaa syytä katsoa tarkemmin. Onko kyse kuitenkin siitä, että nyky-yhteiskunnan vaatimukset ovat kasvaneet niin mahdottomiksi, että yhä useampi meistä tipahtaa kyydistä? Todennäköisesti. Maailmantalouden murrokset ajavat yritykset hakemaan kilpailuetua nimenomaan joustavuudesta ja nopeudesta. Muutokset vaativat mukautumista. Työn tuomat vaatimukset eivät siis kulje enää käsi kädessä vanhastaan tuttujen toimintatapojen kanssa.
Poliisi tiedotti hotelli Tornin väliaikaisesta sulkemisesta asiakkaan levittämän aineen vuoksi. Ravintolan henkilökunta sai aineesta terveyteen liittyviä oireita. Vain muutama viikko aiemmin Yle uutisoi helteen tuomista ongelmista; ravintolan keittiön lämpötila voi kesäkeleillä kohota pahimmillaan 50 asteeseen. Miettiessä viime aikaisia uutisia korvissa soi kieltämättä Haloo Helsinki!: ”Joku voimas vei vaik sä huusit ei. Tää on hulluuden highway.”
Vaikka kappale on kirjoitettu viisi vuotta sitten ovat viimeiset vuodet sen todistaneet, ettei suunta ole ainakaan parempaan päin. Jo ennen koronapandemiaa ravintola-alalla oli havaittavissa työvoimapulaa. Lomautukset, epävarmuus tulevasta, heikentyneet palkkatasot sekä työehdot ovat vain tuoneet lisämausteet olemassa olevaan ongelmaan. Ei siis ihme, että väsymystä on ilmassa. Sekä ravintola- että monella muullakin alalla.
Uupunutta ei auta, että haarukoimme keittoa Pyhimyksen tapaan ja toteamme, että tällaista tämä nyt on. Muuttunut työympäristö vaatii työntekijöiltä yhä enemmän; siinä missä ennen pärjättiin näyttämällä peukkua, tarvitaankin suurempaa tsemppausta. Jaksamista tukevien tekijöiden tulisikin kasvaa samassa suhteessa työn vaatimuksiin nähden.
Työhyvinvoinnin laiminlyönti heijastuu suoraan työntekijöiden motivaatioon sekä työilmapiiriin. Kiireen tuntu yhdistettynä vähäiseen arvostukseen tuovat negatiivisen sävyn alan houkuttelevuuteen ja edesauttavat työvoimapulaa kuten kirjoitimme aiemmassa jutussamme. Monissa yrityksissä työhyvinvointi keskittyy vain yksilöllisiin suorituksiin kuten liikuntaan ja terveelliseen ruokavalioon. Näiden ohella meiltä puuttuu juuri motivaatiota ja työnimua lisäävät tekijät kuten suositus nauttia työstä.
Merkityksellistä on se millä fiiliksellä astuu työpaikan ovesta sisään. Tunnetilat tarttuvat, joten meistä jokainen voi vaikuttaa yhteiseen ajattelutapaan. Positiivinen psykologia keskittyy nimenomaan ihmisten hyvinvoinnin, voimavarojen ja esimerkiksi innostuksen tutkimiseen - tiedon hyödyntäminen ohjaa työyhteisöä kohti yhteisöllisyyttä, aikaansaamista ja parempaa arkea.
Työn henkinen kuormitus on tutkimusten mukaan yleisempää mitä fyysinen. Vuonna 2020 palkansaajista 60 % koki työnsä olevan henkisesti kuormittavaa (Työolobarometri 2020). Työympäristön kuormittavuutta voi kuitenkin säädellä taustamusiikkivalinnoilla, sillä kuulemamme äänet vaikuttavat meihin sekä fysiologisesti että emotionaalisesti. Hyvin suunniteltu taustamusiikki tukee tehokkuutta, hyvinvointia ja positiivista fiilistä työpäivän alusta loppuun asti.
Taustamusiikkivalintoja tehdessä huomiota kannattaa kiinnittää ravintolan tyylisuunnan lisäksi musiikin tempoon, tunnettavuuteen sekä vuorokauden aikoihin. Aamut lähtevät mukavasti käyntiin hieman lempeämmillä sävelillä, mutta iltapäivää kohden musiikin tempoa kannattaa vähitellen nostaa. Soittolistojen maustaminen tunnetuilla hiteillä tai niistä tehdyillä covereilla antaa työntekijöille lisävirtaa tuomalla kosketuspintaa työn ulkopuoliseen elämään.
Jotta soittolistojen valitseminen olisi mahdollisimman helppoa, löytyy Feelmentin musiikkipalvelusta runsaasti asiantuntijoiden suunnittelemia listoja. Jos soittolistavalinnat mietityttää, autamme mielellämme. Lisätietoa Feelmentin musiikkipalvelusta saat painamalla tästä.
Vaikka virkistyspäivät voivat kuulostaa vanhahtavalta ajatukselta, niiden tärkeys pitää edelleen pintansa. Yhteinen tekeminen ja erilaiset koulutukset edistävät työhyvinvointia ja ovat työntekijöiden keskuudessa toivottuja tapahtumia. Pikkujoulut kerran vuodessa ei siis kanna kovin pitkälle. Virkistäytyä voi monella tapaa; miltä kuulostaisi saunailta, kuplafutis tai vaikkapa seinäkiipeily? Ps. Elämyksiä ja aktiviteetteja on helppo etsiä Venuun kautta.
Usein kuullaan esimiehistä, jotka keskittyvät asioiden toimivuuteen ja unohtavat samalla yhden tärkeimmistä – ihmisten johtamisen. Kyky olla läsnä hälvenee arjen kiireisiin ja oman olemassaolon tärkeys hämärtyy. Esimies, ravintolapäällikkö, ravintoloitsija – muista, että olet tärkeä ja toimintasi vaikuttaa työntekijöihisi. Keskustelu ja kuuntelu vie pitkälle, mutta älä kuitenkaan tukeudu alaisiisi vaan huolehdi myös omasta tukiverkostostasi. Muista, että työntekijäsi janoavat vastuuta (sopivassa määrin) ja haluavat mahdollisuuden näyttää omaa osaamistaan sekä kehittää sitä. Lisäksi positiivinen palaute toimii aina.
”Alle 30-vuotiaiden keskuudessa hyvä esimiestyö on palkkatasoa tärkeämpi motivaation lähde.” (Marja-Liisa Manka, Työnilo)
Hyvät toimintamuodot tekevät työstä mielekästä siispä muista panostaa arkisten asioiden helppouteen. Työtilojen, tiedonkulun ja järjestelmien toimivuuden parannus lisää hyvinvointia, sillä esimerkiksi tekniikan toimimattomuus vie turhaa energiaa.
Jos ravintolaviihde takkuaa, niin Feelment® tarjoaa ratkaisun tähän, sillä mikä olisikaan sen helpompaa kuin saada kaikki tarvittava samasta palvelusta. Yksi lasku, yksi sovellus ja joka päivä tavoitettavissa oleva puhelintuki. Työyhteisö hymyilee aivan kuten ravintolassa viihtyvät asiakkaatkin. Ps. Voit kokeilla Feelmentiä kuukauden veloituksetta – kurkkaa lisää tästä.